Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

CHILI


Chili 6 vuotta (Kuva: Sanna Lähtinen)

  • Lempinimet: Chilkku, Chili-Charming, Chipsi, Pupu
  • Rotu: sekarotuinen; schäfer-husky-karjalankarhukoira
  • Sukupuoli: narttu (steriloitu)
  • Synt. 8.3.2002
  • Eläin nro: FIX00108/06
  • Väri: Musta-ruskea
  • Korkeus: n. 61cm
  • Paino: 30,7kg
  • Lonkat: A/A (tutkittu 17.10.2005)
  • Kyynärät: 0/0 (tutkittu 17.10.2005)
  • Polvet ja silmät: terveet (tutkittu 17.10.2005)


Mun susihukka (Kuva: Laura Salo)

Miten kuvailisin Chiliä? Hmm. Se on miellyttämishaluinen, valpas, älykäs, vahtiviettinen, omistajiaan suojeleva, melko dominoiva ja erittäin riistaviettinen. Se on sisällä rauhallinen ja ulkona energinen. Se vaatii paljon liikuntaa, muttei pimahda, jos ei pääse muutamaan päivään metsälenkille.

Chili on muuten melko helppo koulutettava, mutta oman vaikeutensa aiheuttaa se, että sen on välillä vaikea toimia häiriön alaisena. Erityisesti toiset koirat ovat sille kompastuskivi. Parhaana motivaattorina toimii namit, tosin mamman kehutkin usein riittävät, Chilillä on paljon miellyttämishalua. 

Riistavietti on Chilillä kova. Jos lähdemme pimeällä ulos, se on todella valppaana ja tutkii ympäristöään mahdollisten pupujen varalta. Jos se on vapaana ja saa näköhavainnon jostakin eläimestä, se lähtee 100%:n varmuudella riistan perään. Neiti on myös todella halukas käyttämään nenäänsä ja se lähtee usein myös hajujen perään. Pukkilaan muutettuamme on itsenäiset jäljestysretket kestäneet parhaimmillaan puoli tuntia.

Chilin kanssa harmaita hiuksia on aiheuttanut suunnaton remmirähjäys, josta välillä myös naapurit ja muut ihmiset saavat osansa. Neiti on ulkona varautunut vieraita ja erityisesti lapsia kohtaan. Chili on ulkona sitä mieltä, että kenenkään ei tarvitsisi lähestyä minua. Se ei ole aggressiivinen, mutta haukunnallaan pitää varmasti vieraat loitolla. Sisällä Chili on täysin eri koira, vieraat saisivat vääntää sen vaikka solmuun ja se tulee kerjäämään rapsutuksia. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme kuitenkin ottaneet aimo harppauksen eteenpäin remmirähjäyksen taltuttamisessa, parhaaksi keinoksi on nyt huomattu todella tiukka kieltäminen. Muutenkin minun ja Chilin suhde on parantunut paljon viime vuosista. Kuinka onkaan kiva huomata miten olemme edistyneet. 

Chili on elämäni koira, ensimmäinen ikioma koirani. Se on opettanut minulle niin paljon. Elämä Chilin kanssa ei välillä ole ollut helppoa, mutta se on sitäkin antoisampaa.

Chilin kootut:

Olimme mummollani käymässä ja tapansa mukaan mummo oli laittanut koirille omat sapuskat, jotka ne saisivat, kun muut ovat syöneet. Chili laitettiin Dustyn kanssa kylpyhuoneeseen ruokailemaan, kun muut siirtyivät olohuoneeseen istuskelemaan. Hetken päästä Chili oli saanut syötyä ja se käveli suoraan mummon luo pieni kuivakukkakori suussaan. Siihen se sitten sen tiputti mummon syliin. Kiitos mummo ruoasta, oli tosi hyvää! :D

Chilin aloittaessa oksentamaan olen sen muutaman kerran kiidättänyt vessaan suihkualtaaseen oksentamaan. Nykyään se sitten osaa mennä sinne ihan itse. Jos neidillä on paha olo, voi sen löytää silloin suihkualtaasta seisomasta. Siisti tyttö!